Linux ja Open Source

Tämän kirjan tavoitteena ei ole todistaa, että Linux on parempi kuin Windows, tai että Open Source on ainoa oikea ratkaisu. Varsinkaan en yritä kiistää sitä tosiasiaa, että öljy on ehtyvä luonnonvara. Mutta tarkoitus olisi kuitenkin hieman haastaa vallallaolevaa ajattelua. Tarkoituksena on seuraavaksi tarkastella Linux-maailman periaatteita, arvoja ja toimintatapoja ja mahdollisesti ottaa niistä jotain opiksikin.

Tämän johdantona toimineen luvun lopuksi meidän on kuitenkin otettava huomioon se tosiasia, että monet lukijoista eivät ole ehkä koskaan kuulleetkaan Linuxista tai Open Source -käsitteestä. Ennen kuin jatkamme eteenpäin, tarjoamme siksi tässä hyvin lyhyen ja ytimekkään tietoiskun Open Source -ohjelmistojen taustoista.

Keskiverto tietokoneen käyttäjä vuonna 2003 uskoo – tavallaan aivan oikein – että ei ole koskaan käyttänyt Linuxia. Todennäköisimmin hän käyttää Microsoftin valmistamaa Windows-nimistä käyttöjärjestelmää ja lisäksi muita Microsoftin ja joidenkin muiden yhtiöiden valmistamia ohjelmia päivittäisiin askareihinsa. Välillisesti kuitenkin jokainen meistä on jo hyödyntänyt Open Source -yhteisön tuottamia ohjelmia. Tämäkin kirja, jota parhaillaan luet, on kirjoitettu Linux-tietokoneella OpenOffice-nimisellä tekstinkäsittelyohjelmalla.

Jos olet käyttänyt internetiä, olet aivan varmasti ollut yhteydessä verkkopalvelimeen, jossa on Linux-käyttöjärjestelmä. Yli 60% kaikista internetin www-sivuista välitetään verkkoon Apache-nimisen avoimen palvelinohjelman avulla. Samalla lailla suurin osa internetin sähköposteista välitetään vastaanottajalleen avoimen Sendmail-nimisen sähköpostipalvelinohjelman avulla. Nämä kaikki ovat tunnettuja Open Source -ohjelmistoja. Tietämättäsi käytät siis todennäköisesti Open Source -ohjelmia päivittäin!

Kuten edellä on selostettu, on ohjelmistoyrityksissä vallalla oleva käytäntö sellainen, että tietokoneohjelmien lähdekoodi, se teksti mitä ohjelmoija työkseen kirjoittaa, on salaista. Sitä ei yleensä näytetä kenellekään yrityksen ulkopuolella, vaan valmiit ohjelmat jaetaan ainoastaan konekielisinä, eli siinä muodossa missä tietokone niitä suorittaa. Konekielisen ohjelman lukeminen on ihmiselle käytännössä mahdotonta. Lisäksi myös konekielisen ohjelman käyttämistä on rajoitettu erilaisilla ehdoilla joihin ohjelman ostaja pakotetaan suostumaan. Tyypillinen ehto on esimerkiksi se, että yhdeltä CD-levyltä ohjelman saa asentaa vain yhdelle koneelle. Jos jollakin on kaksi tietokonetta, hänen pitää ostaa myös kaksi kopiota haluamastaan ohjelmasta, vaikka mitään teknistä syytä tähän ei olekaan.

Open Source -yhteisö tuottaa ohjelmia täysin erilaisella periaatteella. Ohjelman käyttämistä ei keinotekoisesti rajoiteta mitenkään. Lähdekoodi on kaikkien saatavilla, se julkaistaan esimerkiksi internetissä. Lähdekoodi ei ole ainoastaan luettavissa, vaan kenellä tahansa on myös oikeus käyttää toisten koodia omissa ohjelmissaan.

Nämä yksinkertaiset periaatteet ovat viime vuosina voimakkaasti haastaneet perinteisen ohjelmistoteollisuuden. Vaikka perinteinen ohjelmistoteollisuus on vielä voimissaan, on alkanut näyttää siltä, että Linuxiin ja muihin Open Source -ohjelmiin pohjautuvat järjestelmät ovat monissa tapauksissa sekä halvempia että laadukkaampia. Viime vuosina monet isot tietojärjestelmäprojektit onkin jo toteutettu Linuxin varaan. Ja kuten sanottu, internet-palvelimissa Linuxin käyttö on pikemminkin sääntö kuin poikkeus.

Tämä kirja ei tämän enempää esittele Open Source -ohjelmistojen historiaa tai teknistä taustaa. Lopetan kuitenkin tämän luvun pariin kirja- ja linkkivinkkiin niille, joita aihe saattaisi kiinnostaa.

Linuxin tarina
Tuula Nikkanen. Suomen ATK-kustannus, 2000.
Kirja käy kattavasti ja ymmärrettävällä tavalla läpi Linuxin historian, mukaan lukien avoimen lähdekoodin periaatteen syntymisen.

The Cathedral and the Bazaar
Eric S. Raymond
Saatavana kirjana: O'Reilly, 2001
Verkossa: http://catb.org/~esr/writings/cathedral-bazaar/
Open Source -liikkeen merkkijulkaisu, joka ruotii yhteisön toimintakulttuuria ja dynamiikkaa ja oli aikanaan ratkaisevassa asemassa kun Open Source -ohjelmistojen liiketaloudellista uskottavuutta piti vielä erikseen puolustaa.

The GNU Project
Richard Stallman
Julkaistu kirjassa: Open Sources
Verkossa: http://www.gnu.org/gnu/thegnuproject.html
Free Software (Vapaiden ohjelmistojen) -liikkeen perustajan ja johtajan Richard Stallmanin katsaus liikkeen historiaan.

The Open Source definition
Bruce Perens
Verkossa: http://www.opensource.org/docs/definition.php
Kymmenen periaatetta, jotka Open Source -ohjelman lisenssiehtojen tulee täyttää.

Just for fun – Menestystarina
Linus Torvalds & David Diamond. Suomentanut Sara Torvalds. Schildts förlags AB, 2001.
Linus Torvaldsin omaelämäkerrallinen tarina, joka Linuxin historian lisäksi sisältää jopa Linuksen ajatuksia elämän tarkoituksesta.

Hakkerietiikka
Pekka Himanen. WSOY, 2001.
Suomalaisen tähtifilosofin eettinen näkökulma Open Source -yhteisön toimintaperiaatteisiin.

Kirjan "Avoin Elämä: Näin toimii Open Source" verkkoversio on luettavissa ilmaiseksi.
Halutessaan siitä on kuitenkin mahdollista, ja suotavaakin, antaa kirjailijalle pientä tippiä.